Päivä 2: Paikkoihin tutustumista

.

 

Aamulla reippaina ylös ja liikenteeseen! Meidän kuski tuli hakemaan meidät tästä kämpiltä, ja lähdettiin kattomaan meidän koulua. Mun, Inan ja Ronjan koulu on siis Venäjän printeisen kulttuurin oppilaitos, jossa meidät otti vastaan vararehtori, ja heidän koulun kv-vastaava. Aloitettiin meidän kierros heidän koulun museosta, missä oli vähän historiaa esillä.

Tää on meidän koulun pienoismalli. Toi aika keskellä alareunassa oleva valkea rakennus on siis koulun yhteydessä oleva hotelli, mitä opiskelijat pyörittää. Täältä valmistuu siis tälle alalle ainakin vastaanottovirkailijoita.

Kuten kuvasta voi päätellä, tää on neuvostoajoilta. Jos oikein ymmärsin, tämä oli joku tunnustuspalkinto tasokkaasta opetuksesta jota täällä annetaan.

 

Nämä tässä on siis koulun opiskelijoiden opinnäytetöitä, molemmat metallia :)

Tämä Nalle Puh -aiheinen oli mun mielestä suloinen. Tässä posliinihuoneessa oli kaikenlaisia upeita töitä, ja kaikki siis käsinmaalattuja. On vierähtänyt tunti jos toinenkin näitä työstäessä. 

 

 

Tässä vielä kaksi opinnäytetyötä, nämä on tältä vuodelta. Opinnäytetyöt on kuulemma tapana omistaa jollekin henkilölle, yleensä ilmeisesti vähän kuuluisemmille. Vasemmanpuoleinen on metallia, valitettavasti en muista kenestä tuossa oli kyse.. :(  Toi oikeanpuoleinen liittyy Pakkasukkoon. Meillä Suomessahan Joulupukin kanssa aina välillä kulkee mukana tonttu, niin tämä on sitten sen Pakkasukon kaverin, hänen lapsenlapsensa Lumitytön, puku.

Näiden jälkeen meiltä kysyttiin, halutaanko nähdä eräs huone 'vanhalta ajalta'. Tottahan me haluttiin, niin päästiinkin sitten näkemään toisen maailmansodan ajalta sellanen koonti joka on koko koulun voimin saatu aikaiseksi. "900 päivää, 900 yötä", eli Pietarin piirityksen ajalta. Kaikki oli kuulemma kortilla vähän samaan tapaan kuin Suomessa sota-aikana. Kuulemma vaikea aihe puhua, ja onhan se varmasti kun ihmisiä on kuollut todella paljon.

Käytiin vielä luokissa vähän katselemassa kun oppilaat maalasi tai piirsi. Eron suomalaisten koulujen välissä huomasi nopeasti, lähinnä kurin puolesta. Täällä opiskelijat on kovin hiljaisia, eli luokassa ei huudella ympäriinsä tai jutella kaverin kanssa puolta tuntia (öhöhöm, ehkä itsekin olen tähän syyllistynyt.. :D) ja se kunnioitus opettajia kohtaan on suuri.



Seuraavaksi mentiin Oonan kouluun, jossa meidät myöskin otti vastaan vararehtori. Täällä en kuvannut oikeastaan mitään, ei vaan tullut otettua kameraa esiin.. Mentiin sitten rehtorin toimistoon käymään, ja tarvii sanoa että ensimmäinen asia mikä tuli mieleen oli että hän näyttää mun silmään aikalailla Bull Mentulalta :D
Käytiin heidänkin 'museossa' jossa oli esillä taas opiskelijoiden töitä. Oli useampia shakkipelejä, joihin oli veistetty oikein hienot nappulat, eli sotilailla oli keihäätkin kädessä.

Täällä saatiin sitten lounas. Meidät vietiin salin läpi, siinä oli pitkät penkit ja pöydät, mutta mentiin pienempään tilaan, olisko ollut sitten joku opettajien ruokailutila :) Keittäjätäti tuli kysymään että syödäänkö kaikki keittoa, nyökyteltiin vaan että juu maistuu kyllä. Saatiin keitot, ja ruvettiin katselemaan mitä niissä on. Perunaa, porkkanaa, papuja ja kanaa ainakin, ja liemi oli herkullinen. Sitten kun siinä lapattiin viimeisiä lusikallisia keittoa, tuotiin seuraavat lautaset naaman eteen! Seuraavaksi saatiin sit ilmeisesti kotlettia ja perunamuussia. Eikä siinä vielä kaikki! Sitten tuotiin pöytään vielä pullalautaset ja teekupit :D   Oli hieman täysi olo, kun se keittokin oli jo annokseltaan samaa kaliiberia mitä yleensä omassa koulussa tulee syötyä keittopäivänä :D

 

 

 

Ruokailun jälkeen oli sitten aika lähteä jatkamaan matkaa, meidän hotellin suuntaan katsomaan että missä sitä sitten painetaan duunia seuraava kuus viikkoa. Matkalla mentiin myös kalliin asuinalueen ohi, siellä asunnot kuulemma maksaa semmosta 14 miljoonaa.. :D (eli noin 200 000 euroa)  Mutta sit taas kun huomioi tän yleisen tulotason, niin Suomen hintatasolla noi on verrattavissa about 400 000 maksavaan asuntoon. Seisottiin myös jonkinlaisessa ruuhkassa (ilmeisesti ihan normipäivä ja hiljaseen aikaan vieläpä kun jopa liikuttiin :D) vähän aikaa. Löydettiin hotelli, eli Sokos hotel Palace Bridge (kuvia mulla ei täältä juurikaan ole mutta googlaamalla saa esiin sarjan upeita kuvia!), jossa istuttiin aulaan odottamaan henkilöstöpäällikköä joka sitten saavuttuaan antoi meille kulkukortit ja lähdettiin hotellikierrokselle. Käytiin ravintola Sevillan puolella, joka on siis vanhan viinikellarin tiloihin tehty, oikein siisti ja vaikuttavan näköinen paikka. Nähtiin myöskin kylpylän puolta, vilkastiin kuntosalia, ja sen jälkeen tavattiin johdon assistentti joka puhuu ilmeisesti sujuvaa suomea :) Sitten mentiin henkilökunnan tiloihin, meille näytettiin missä saadaan pesettää työvaatteet, reitit keittiölle, sisään- ja uloskirjautumiset meille selitettiin, ja sitten mentiinkin henkilökunnan kanttiiniin, jossa saadaan päivittäin ilmainen lounas ja kahvit :)  Mentiin sinne sopivalla hetkellä kun sinne justiinsa tuotiin juustokakkua. Kuulemma perinteinen venäläinen resepti, mutta se oli tehty.. raejuustosta!? Hyvää se oli, mut kaikilla oli mahat niin täynnä vielä ruokailun jäljiltä että tiukkaa teki niiden palojen kanssa.. :D

 

 

 

Hotellilta palattiin sitten kämpille metrolla, että nähtiin meidän työmatka, ja ostettiin metrokortit valmiiksi, että on helpompaa kulkea kun ei tartte niiden metropolettejen (zetona) kanssa pelailla montaa viikkoa. Korttia saa helposti ladattua, antaa vaan kortin ja rahaa sille lasin takana olevalle tädille.. :) Kaksi vaihtoa on matkan aikana, ja siihen kuluu kävelyineen tunti. Matkaa hotellilta meille on maan päällä vähän päälle neljä kilometriä (kiitos google maps :D) mutta metrolla matkaa saattaa kertyä vähän enemmän..? Metroasemalta ulos päästäessä päätettiin vielä käydä kaupassa ja vaihtamassa vähän lisää rahaa.. :D

 

Sit oli taas vähän asettumisaikaa, jonka jälkeen päätettiin lähteä taas ulos mimmien kanssa. Päädyttiin sitten Karlovy Pivovaryyn, joka puolestaan on tsekkiläistyylinen ravintola, kuuluu samaan 'sarjaan' eilisen Jäger Hausin kanssa. Enkuksi listat taas, ja eikun valkkaamaan. Me otettiin Inan kanssa puoliksi pullo paikallista omenasiideriä, joka oli muuten törkeän hyvää! Oonalle puolen litran kirsikkaolut joka oli kanssa hyvää, näin oluita juomattomankin näkökulmasta, ja Ronja joi valkkaria.  Ainoa hiukan epämiellyttävä yllätys tuli kun laskua maksaessa huomattiin, että siihen oli lisätty 10% palvelumaksu.. Aiheutti hieman närää meidän keskuudessa, mutta kyllähän Pietarissa baareja riittää..  Nevskillä on mukava kävellä vielä kymmenenkin aikoihin, kun siellä liikkuu ihmisiä, eikä se ole hiljainen. :)

Ensimmäinen päivä Pietarissa

Sunnuntaina heti aamusta oli jännä fiilinki. Sellanen innostunut, odotusta täynnä, mut samalla haikea, kun siirtyy vieraaseen kulttuuriin ja kaupunkiin, kielestä puhumattakaan, kuudeksi viikoksi! Koko ajan lähtö lähestyi, kunnes sit yhdentoista aikoihin lähdettiin ajelemaan rautatieasemaa kohti. Isä ja pojat jäi kotiin, vaihdettiin siinä halauksia ennen maailmalle lähtöä.. :)

Ne jotka mut tuntee, tietää että oon varsinainen itkupilli. Elikkä asemalaiturilta löytyi sit mun täti ja isovanhemmat, ja saattamassa oli myös äiti ja Aapo. Siinä sitten kuvailtiin, juteltiin siitä mitä on odotettavissa ja sain hyviä viime hetken neuvoja. Kuten vaari sanoi: "Älä v*ttuile kavereille äläkä venäläisille."  Oon aina ollu sitä mieltä että hyviä tilannekuvia musta ei saa. Saan joko silmät kiinni tai käden heilahtamaan sopivalla hetkellä, eli hyvää kuvaa on vaikeaa löytää, ellei niitä sitten oo miljoona kappaletta :D

Tässä on paras otos musta ja Aaposta. Kielsin äitiä kuvaamasta kun alkoi itkettää, mutta eihän se auttanut, kuvasi silti :D Tuntuu vaikealta jättää rakkaat ihmiset tavallaan taakse kun tietää ettei nähdä pitkään aikaan.. Juna saapui kuitenkin ajallaan, halattiin vielä viimeisiä kertoja kun ehti, ja nostettiin laukut (mulla on siis mukana kaks matkalaukkua! :D) junaan. Siinä sitten raahailin laukkua junan käytävää pitkin ja juna lähti liikkeelle. Löysin kaverit ja opettajat meidän paikoilta, ja siinä sitten tutustuttiin toisiimme. Inan tunsin siis jo koulusta, ollaan molemmat kokkiopiskelijoita. Ronjasta tulee kosmetologi, ja Oonasta puuseppä. SASKYltä ollaan siis kaikki neljä Pietarissa vaihto-opiskelijoina. Junamatka meni leppoisasti rupatellessa, lähtökohdista, koulutusaloista, odotuksista seuraavaa kuutta viikkoa koskien, ja paljon muusta. Kaikki tykkää kaikista, ja ollaan aika samankaltaisia kaikki, puheliaita siis :)

Juna saapui Pietariin ajallaan puoli kolmen aikoihin, ja hypättiin melkoisen laukkumäärän kanssa laiturille. Aseman ulkopuolelta löydettiin meidän kuljettaja, joka vei meidät ensimmäisenä meidän kämpille. Etsittiin omat huoneet, ja sen jälkeen lähdettiin toimistolle viemään rekisteröintipapereita.
Sen jälkeen käytiin vaihtamassa rahaa. Täällä kaikki asiat tuntuu jotenkin kestävän järjettömän kauan, ehkä siksi vapaapäiviä on ihmisillä kolme putkeen että ehtii kaiken :D
Tässä vaiheessa kaikilla alkoi olla jo nälkä, joten käveltiin meidän kämpän lähelle kivaan italialaistyyliseen ravintolaan, Marcelli's. Söin pasta Carbonaran, se on aina pakko kokeilla. Tosin edelleen oon sitä mieltä että parasta pastaa oon saanut Italiassa, mutta siellähän se parhaiten tehdään.. :)

Kuvasin muuten tosi huonosti ekana päivänä täällä, jotenkin ei ollut aikaa tarttua kameraan kun melkein juostiin paikasta toiseen hoitamassa kaikenlaisia asioita niin ei käynyt valitettavasti edes pienessä mielessä! :(

Ruokailun jälkeen me mentiin hankkimaan meille puhelinliittymiä. Tulee halvemmaksi keskenään soitella täällä venäläisillä numeroilla, ja on myös nettiä, että pystyy käyttämään esimerkiksi Whatsappia mikä onkin ahkerassa käytössä. Kun liittymät oli kunnossa, etsittiin kauppa. Kaikille napattiin viiden litran tonkat vettä, kun täällä ei kraanavettä ainakaan suositella juotavan, taitaapa olla jopa kiellettyä kun kuitenkin on tuosta Nevasta se vesi. Kouvolassahan vettä otetaan Kymijoesta, mutta se ilmeisesti puhdistetaan jotenkin paremmin tai myrkkyjä käyttämättä että sitä voi juoda.. Mukaan tarttui myös jugurtteja, maitoa, pikakahvia, jotain muroja, "epämäärästä leivän näköstä juustojutskaa" eli juustopäällysteistä leipää ja vähän karkkia. Niillä eväillä suunnattiin kämpille asettumaan. Purettiin laukkuja, laitettiin muuten kämppiä kuntoon, ja tehtiin kuka mitäkin. Ite yritin saada vähän blogia aikaseksi siinä muiden touhujen lomassa.

Päätettiinpä sitten vielä illalla lähteä etsimään baaria! Käveltiin ensin Nevskiä pitkin jonkin matkaa, ja päätettiin sitten poiketa jollekin siitä risteävälle kadulle. Vähän matkaa siitä oli ihan kivan näköinen paikka, Jäger Haus. Se oli semmonen kiva saksalaistyylinen baari, oikein mukava. Ei liian äänekäs, mutta ei myöskään niin hiljainen etteikö sinne neljän äänekkään suomalaisnaisen äänet olisi olleet liian suuret. Listoissa oli onneksi myös englantia, kun venäjän kielen taito on kovin rajallinen meidän porukassa.. :D Hyvät drinkit löytyi, ja otettiin sitten vaihdon alkamisen kunniaksi myös pullollinen kuohuvaa :)

 

Näistä mimmeistä on oikein ihana fiilis jo ekan päivän jälkeen! :) Tullaan varmasti oikein hyvin toimeen koko tää aika, mitä täällä ollaan. Kun lähdettiin baarista, käveltiin eri kautta kotiin, ja löydettiin toinenkin oikein kiva kauppa. Tosin oli sen näköistä 'tuoretavaraa' että ei olleet oikein tuoretta nähneetkään. Vesipullot oli siellä halvempia, joten sieltä varmaan seuraavat sitten.. :) Inan kanssa ostettiin jäätelöt sieltä, oli kääreen ulkonäöstä päätellen jotain lasten jäätelöitä.. :D Oli kyllä tosi hyvää, kermanen ja vohvelikin oli syötävissä :)

Ja siinä meidän päivä olikin aika lailla. Tän jälkeen vaan kämpille ja juteltiin seuraavasta aamusta vähän aikaa, ja sit ite painoin melkein suoraan nukkumaan.. :D