Me käytiin tällä viikolla Starbucksissa, kun Aapo halus kahvia (venäläinen kahvi on siis jotain aivan järkyttävää. Ja mähän en tykkää edes suomalaisesta kahvista :D) niin aikaisemmalla kokemuksella (Ronja joi kahvia ja sanoi sen olevan hyvää) osasin opastaa Aapon kahvilaan ja englannilla saatiin kahvia. Hauskaa tässä on se, miten Aapon nimi muotoutuu ulkomailla. Tässä Aapo venäläisen silmin:
Tiistaina, kun mä olin töissä, Aapo käveli vähän ympäriinsä, ja kävi mäkkärissä syömässä. Ruoan tilaaminen onnistui englannilla kuulemma. Sinänsä hauskaa, että joka kerta, kun me likat ollaan käyty mäkkärissä, on englannin taito hyvin haparoivaa, mut kun Aapo menee sinne, se on sujuvaa. Voiko tää olla sattumaa? :D Tänään oli muuten hauskaa käydä kylpylän puolella.. Ronja tarvi koekaniinia johonkin kuorintaan, ja mä pääsin sitten siihen pöydälle makaamaan :) Kuorinnassa käytettiin ilmeisesti jonkinlaista öljy-suola -seosta, ja oli muuten niin pehmonen iho sen jälkeen että huh! Tosin vaikka kävinkin suihkussa, löytyi sitä suolaa silti niskasta vielä illallakin :D Tällä viikolla haastavaa oli se, että kun mä tarvin avaimia päästäkseni tästä koko hitsin talosta ulos, mutta en viitti viedä niitä mukanani että Aapo pääsee liikkumaan, niin oon joka aamu potkinut sen ylös sängystä siinä kuuden aikoihin että se käy laittamassa oven lukkoon mun perästä ja palaa nukkumaan..
Keskiviikko oli poikkeuksellinen. Adel oli ehdottanut, että voisin ehkä joku aamu mennä katsomaan, miten aamupalan esillelaitto sujuu, ja sehän alkaisi kuudelta jo.. Koska metro aukeaa vasta kuudelta, ainoa (suht turvallinen ja varteenotettava) vaihtoehto oli siis taksi. Tiesin valmiiksi taksin numeron, ja soitinkin sinne. Jatko ei mennyt ihan niinkun elokuvissa.. :D Kielitaito olis ihan kiva, että se taksin saaminen sujuis. Olin ennen puhelua tarkistanut vielä pari sanaa, mutta kun täti puhelimessa kyseli yleisesti ottaen ihan liikaa (enkunkielen taitosta ei siis löytynyt) ja käytti vieraita sanoja, niin sain peruttua taksin, ja ajattelin, että menen sillä metrolla ja pahoitellen selitän että kielimuuri nousi ennennäkemättömän korkeana.. Vähän ennen kuutta lähdinkin kävelemään metroaseman suuntaan ja matkan varrella oli kaksi taksia. Päätin sitten siinä vielä koettaa onneani, ja osoitetta hokemalla ja omalla, pienellä sanavarastolla saatiin yhteisymmärrystä, kuski hiffasi mihin haluan, ja sovittiin hintakin moisesta. Kakskytä yli kuusi olin jo keittiössä, ja nauroin että menipä ihan elokuvatyyliin se aamu :D Keskiviikkona pääsin kans Ronjan käsittelyyn, tällä kertaa kupattiin naamaa imukupilla.. Kun palasin keittiölle sen jälkeen, herätti mun naamavärkki hilpeyttä työkavereissa, se kun vielä punotti (jos hoidon tarkotus on vilkastuttaa verenkiertoa niin ihmekös että punottaa) ja vähän oli hankalaa selittää että mitä mun naamalle siis on tehty. Päästiin kuitenkin täyteen ymmärrykseen asiasta. Mä myös neuvoin Aapolle mistä se sais hyvää ruokaa, opastin sen siis Teremokiin (tosin muistin painottaa että Aapon silmin sen nimi on Tepemok) ja kerroin vielä senkin mitä sen kannattaa syödä :D Ite oon siis tykännyt niiden ruoista, täytettyjä lettuja yhtä nopeasti kun mäkkärin hampparit? En valita.. Oli ihan onnistunut valinta kuulemma :)
Keskiviikkona me käytiin myös Galeriassa, joka on siis yks Pietarin hienoimpia ja suurimpia (vai peräti suurin?) kauppakeskus. Ekana oli tarve saada ruokaa, ja kolmannesta kerroksesta löytyikin ruokapaikat siitä samasta ryhmittymästä. Valittiin taas kerran wokit, ja on upeeta että mun ruokasanasto on kehittynyt, meinaan ei tarvinut hirveesti pelata 'jokerilla' ja jännittää mitä saa, vaan molemmilla oli joku käry siitä mitä sieltä tulee :)
Sitten kierreltiin ympäri kauppakeskusta, käveltiin kaikki kerrokset ympäri ja naurettiin sille kuinka paljon kenkäkauppoja täältä löytyy :D Aika monen ikkunassa oli myös ilmoituksia alennusmyynneistä, ja sanoin Aapolle että kenkäkauppaan mua ei saa päästää tai voi tulla kalliiksi :D
Torstaina me käytiin tutustumassa hotellin kylpylään. Aapo tuli hotellille, ja mentiin suoraan mun töiden loputtua. Itelle tuli jotenkin toivoton olo, kun en meinannut saada edes kaappiani lukkoon. Siinä siis kaapin ovessa olevaa lukkolaitetta piti painaa sillä 'älyrannekkeella' jonka saa kassalta. Jouduin lopulta pyytämään neuvoa toiselta pukkarissa olijalta.. Bikinit päälle ja altaiden suuntaan.. Koska mä oon ilman lasejani ihan hukassa kaikissa uusissa paikoissa, oli Aapo melkein oppaan roolissa. Aina kun oli erikseen naisten ja miesten puolet, sovittiin treffit aina toiselle puolelle, eli suihkutilat ja ne pukkarit. Tutustuttiin vuoronperään altaisiin (poreallas, kuuma ja kylmä allas ja sit se iso lillutteluallas) ja sit alettiin käymään saunoja läpi. Venäläinen sauna oli kuuma ja kuiva, turkkilainen skipattiin. Kaldarium oli jännä, höyryhuoneessa oli kostea tunnelma. Lumihuone oli järkyttävän kylmä (-15) ja mun varpaat paleltui. Kelosauna oli mielenkiintoinen, istuttiin pöllien päällä, ja suomalainen sauna löytyi sieltä suihkutilojen yhteydestä. Näin suomalaisena hieman nauratti lukea selostusta miten saunaa kuuluisi käyttää "Jos otat suihkun ennen saunaa, kuivaa itsesi. Vain 5-10 min kerrallaan, sen jälkeen ui tai ota suihku. Makaaminen on paras asento jotta veri pääsee jalkoihinkin asti" Kylmävesialtaaseen meno oli hankalaa. Ensin käytiin kokeilemassa vain jalalla, ja todettiin että juu pirun kylmää on. Lilluttiin vähän aikaa lämminvesialtaassa, ja sit päätin että nyt mä meen sinne kylmään. Pikainen dippaus, ja äkkiä takasin lämpöseen veteen. Otettiin siinä muutama 'kierros' ja viimesellä kierroksella jäin vähäksi aikaa vyötäröä myöten ihan seisomaan, ja sitten kävinkin päätä myöten veden alla. Lähtikö se talviturkki näin, vai vaatiiko se ihan luonnonvettä?
Perjantai oli aika rento, oltiin vaan kämpillä ja katottiin mukahauskoja videoita Youtubesta..
Lauantaina Aapolla oli lähtöpäivä, mutta koska juna lähti vasta illalla, oli meillä hyvin aikaa touhuta. Nukuttiin pitkään (jotain josta oon saanut nauttia ainoastaan viikonloppusin enkä aina sillonkaan). Aikanaan päästiin ylös, ja otettiin suunnaksi Nevski. Käytiin jossain turistikaupassa jossa oli Putin-patsaita (kyllä, niitä samoja rintakuvia mitä on aina Caesarista lähtien tehty suurmiehistä) ja kaiken maailman maatuskat ja turistikrääsät. Käytiin myös Elizeevskillä ensin viskomassa rahaa kissapatsaalle ja sen jälkeen ihasteltiin kaupan sisäpuolta. Sieltä löytyi osa tuliasista. Vein Aapon Karlovy Pivovaryyn syömään, lähinnä kirsikkaoluen takia kun olin siitä maininnut ja herra halusi päästä kokeilemaan. Ite otin annoksen jossa oli kolmea lihaa, kasviksia ja tikkuperunoita. Omenasiideri teki seuraa mun annokselle. Aapolla oli se puolen litran kirsikkaolut ja kunnon pihvi. Enpä tuolta vähempää odottanutkaan :)
Ruoan jälkeen vielä lähikauppaan ostamaan lisää venäläistä suklaata ja sitten noudettiin kamat kämpiltä ja lähdettiin metrolla juna-asemalle. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, ikävä iski samantien kun Aapo katosi näköpiiristä :( Onneks on Skype, internet ja whatsapp :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti