torstai 26. marraskuuta 2015

Viikko neljä: 9.-15.11

Tääkin viikko alkoi kevyesti - hedelmillä. Puolet vaihdosta on jo takana, ja oon kerennyt oppia pahoille tavoille :D Mä en sais keittiössä nostaa mitään maitopurkkia painavampaa, ja se alkaa tottapuhuen pikkuhiljaa tökkiä. Itehän yritän tietenkin nostaa 'kaiken mahdollisen' eli sen munakasmassakattilan joka ei paina mitään ihmeellisiä ja ne hedelmävadit sun muut :) Ollaan päästy jo vauhtiin näissä hommissa, ja saatu pieniä vaihteluitakin, mm. se murokärryn täyttely. Oona laittoi tänä iltana kevennyksen meidän ryhmäkeskusteluun, tähän tapaan:



Shaslinki russian style!

Tiistaina meidän rutiini alkoi muuttua. Kaivettiin viimein ne näyttöpaperit esiin (sekä mulla että Inalla oli näyttö suoritettavana täällä) ja keskusteltiin Kennethin kanssa siitä miten ne saataisiin suoritettua. Tuloksena se että mulla alkaa työt aamuseitsemältä, joka puolestaan tietää herätystä viideltä :) ja Ina puolestaan aloittaa työnsä kahdelta ja työskentelee iltakymmeneen. Näin saadaan rutiinit sopiviksi näyttöjä varten, ja ehditään vielä oppia mahdolliset uudet hommat kun nyt on taloon tavat hallussa :)

Keskiviikkoaamuna herätyskellon soidessa viideltä teki kyllä aika pahaa nousta ylös ja raahautua suihkuun :D Suuri yllätys tuli sitten metroasemalla, kun sen 'meidän' aseman ovet olikin kiinni ja paikka pimeänä :) Ei muuta kuin äkkiä kurkkimaan jos tien toisella puolella olis elämää, ja olihan siellä. Tuli siinä opeteltua samalla uusi reitti maan alla. Yllättävää oli se, että metrossa oli oikeesti todella hiljaista, mun kanssa oli vaihdon jälkeen samassa junanvaunussa kolme ihmistä :D

Hotellilla sain sit hienon paperihatun ja pääsin ravintolan 'julkiselle' puolelle. Opettelin paistamaan munakkaan, ja sain sit syödä ekan aikaansaannokseni :) (hotelliaamiaisen sisällöstä postaan myöhemmin ihan erikseen oman kokonaisuuden)


Olin sit puoli yhteentoista saakka paistelemassa munakkaita tilauspohjaisesti asiakkaille, ja kielimuuri iski taas. Osalle ihmisistä se englanti tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätön ongelma, niin osoittelu sai luvan kelvata kommunikaatiokeinona. Toinen ihmeellinen asia on se, että ne aasialaiset on ihan pimeitä :D Pari kertaa kävi niin että kun hetkeksi käänsin selkää tai kylkeä 'yleisöön' päin, niin se asiakasta lautasella odottamassa ollut munakas vaan katosi :o Tän tajusin sit kun joku tuli kyselemään että onko hänen tilauksensa jo valmis, ja tajusin sen olevan viereisellä aasialaisella, edes englantia puhumattomalla kädessä.. Siitä pitäen tuli vahdittua aika tarkkaan :D Sanastoa tähän liittyen opin kohtuullisen nopeesti, nyt sujuu kinkut ja sipulit, ja häränsilmät, suolat ja pippurit venäjäksi :)



Aamupalan loppumisen jälkeen siivotaan kimpsut ja kampsut, ja siirrytään keittiön puolelle tekemään mise en place, eli valmistellaan seuraavan päivän aamupalaa. Päivän päätteeksi sain vielä kuulla olevani 'omelet master' ja äiti kertoi että saan hänet opettaa tekemään munakkaan 'oikein'. En vaan tiedä että onko siihen yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa :D Koko viikko meni jotakuinkin tällä kaavalla, ja siihen viideltä heräämiseenkin ehti jossain määrin jopa tottua :D

Perjantaina vietettiin sitten Oonan läksiäisiä, kun hällä koitti kotiinlähtö. Oltiin Inan luona aloittelemassa, ja naurettiin, juoruiltiin ja laittauduttiin. Sitten joskus kahden aikoihin alettiin miettiä baaria johon suunnata, mutta itsellä lopulta ei kunto kestänyt lähteä mukaan, kun väsymys alkoi olla suuri, ja seuraavanakin aamuna herätys oli suhteellisen aikaseen kun piti mennä Aapoa vastaan asemalle.. Oli jotenkin kamala olo repiä itseään kahtaalle, kun olis tehnyt mieli lähteä baariin mimmien kanssa, mutta siellä ois sit oltu aamukuuteen asti, ja kahden tunnin unilla ei pitkälle pötkitä.. Jäin kuitenkin sitten nukkumaan, ja aamulla tuntui siltä että oli hyvä päätös, ehdittiin kuitenkin Inankin luona juoruta melkein nelisen tuntia :D

Mun oma ajoitus lähdölle ja arviolle junan saapumisesta meni vähän pieleen.. Sieltä kuitenkin löysin Aapon aseman edestä kiltisti odottelemasta :) Hauskaa on se, että Aapon eka kokemus Pietarin metrosta oli nyt sit juurikin samalta pätkältä kun mun oma (joskus vuodelta 2013), mentiin vaan yks asemaväli pidemmälle. Ensivaikutelma kaupungista oli kuulemma ihan kiva, vähän muistuttaa Helsinkiä (? :D)  Pikkusen siinä sitten relailtiin ja vaihdettiin kuulumisia. Illalla käytiin Marcelli's'issa syömässä kun olin sitä ehtinyt niin kovasti kehua ruokapaikkana. Samalla juhlistettiin 4kk yhdessä <3  Loppuilta meni seuraavaa viikkoa suunnitellessa, ja mietittiin että mitä kaikkea halutaan käydä katsomassa.

Sunnuntaina me käytiin Eremitaasissa, josta kirjoitan erikseen oman postauksensa, koen sen olevan paikkana sen arvoinen että ansaitsee ihan omansa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti